Energiahyödyntäminen jätepuitedirektiivissä
Meneillään olevassa jätepuitedirektiivin uudistuksessa (KOM 2005/667) on myös käsitelty energiahyödyntämistä ja sen paikkaa jätehierarkiassa. Toistaiseksi on vielä epävarmaa, tullaanko energiahyödyntämistä pitämään hyödyntämisenä vai loppusijoittamisena. Komission alkuperäinen ehdotus sisälsi kaavan, jonka perusteella voidaan laskea energiahyödyntämislaitoksen energiatehokkuustaso. Kaavan avulla voitaisiin suoraan määritellä, mitkä laitokset voidaan hyväksyä hyödyntämistoimiksi.
Komission ehdottama kaava
Liite II
HYÖDYNTÄMISTOIMET
R 1 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi
Tätä kohtaa sovelletaan kiinteiden yhdyskuntajätteiden prosessointiin tarkoitettuihin
polttolaitoksiin ainoastaan, jos niiden energiatehokkuus on yhtä suuri tai suurempi
– kuin 0,60 niiden laitosten osalta, jotka ovat toiminnassa ja jotka ovat saaneet luvan
yhteisön asianmukaisen lainsäädännön mukaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 2009,
– kuin 0,65 niiden laitosten osalta, jotka ovat saaneet luvan 31 päivän joulukuuta 2008
jälkeen.
Energiatehokkuuden laskennassa käytetään seuraavaa kaavaa:
Energiatehokkuus = (Ep -( Ef + Ei)) / (0,97 x (Ew + Ef))
jossa:
Ep on lämpönä tai sähkönä tuotetun energian määrä vuodessa. Ep lasketaan kertomalla
sähkönä tuotettu energia 2,6:lla ja kaupalliseen käyttöön tuotettu lämpö 1,1:llä (GJ/vuosi).
Ef on se energiamäärä vuodessa, joka on saatu höyryn tuotannossa käytettävistä polttoaineista
(GJ/vuosi).
Ew on käsiteltyyn jätteeseen sisältyvä energiamäärä vuodessa; se on laskettu käyttäen jätteen
alempaa nettolämpöarvoa (GJ/vuosi).
Ei on muualta toimitetun energian määrä, Ew:tä ja Ef:ää (GJ/vuosi) lukuun ottamatta.
0,97 on tekijä, joka vastaa pohjatuhkan ja säteilyn aiheuttamaa energiahävikkiä.
Euroopan parlamentin näkemys energiatehokkuuskaavasta
Käsittelyssään helmikuussa 2007 parlamentti poisti komission ehdottaman edellä mainitun energiatehokkuuskaavan, jonka mukaan jätteenpolttoa tulisi pitää hyödyntämisenä sillä ehdolla, että se täyttää kyseisen energiatehokkuuden vaatimuksen. Parlamentin äänestystä edeltäneessä käsittelyssä parlamentin jäsenet olivat kuitenkin varsin erimielisiä siitä, tuleeko jätteenpoltto katsoa hyödyntämis- vai loppusijoitustoiminnoksi.
Parlamentin jäsenet hyväksyivät kuitenkin direktiiviin määritelmän, jonka mukaan ”energian hyödyntämisellä tarkoitetaan poltettavan jätteen käyttöä energian tuottamiseen polttamalla sitä suoraan muun jätteen tai polttoaineen kanssa tai ilman sitä, kuitenkin siten, että lämpö hyödynnetään. Jätteen polttamista siten, että prosessin aikana käytetään enemmän energiaa kuin siitä saadaan, ei katsota energian hyödyntämiseksi.” Määritelmästä jätettiin kuitenkin pois selkeä viittaus siihen, että jätteen energiahyödyntämislaitoksia voitaisiin suoraan määritelmän perusteella pitää hyödyntämis- eikä loppusijoitustoimintoina.
Jätteen energiahyödyntämisen asema hyödyntämis-/loppusijoitustoimintona on siis EU-tasolla edelleen epäselvä ja asian käsittelyä jatketaan direktiiviluonnoksen käsittelyn yhteydessä.
|
Sivuhakemisto 
