På svenska     In English     Sanasto     Yhteystiedot     Palaute     Sivuhakemisto  
  Etusivu     Yhdistys     Jätehuolto     Energiahyödyntäminen     Säädökset     Tutkimus     Tapahtumat     Jäsensivut  
Jätteenpolton BAT suomalaisessa toimintaympäristössä
 
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan näkökulmasta suomalainen jätteenpoltto voi jakautua jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteiden materiaalihyötykäytön huomioon ottamisen jälkeen esimerkiksi seuraavasti:
  • Polttokelpoinen jäte (esim. sekalainen yhdyskuntajäte), josta ei ole mielekästä valmistaa REF III- tai RDF-tason kierrätyspolttoainetta jätteen laadun, valmistusprosessin energiankulutuksen tai hyötysuhteen vuoksi voitaisiin polttaa arinapolttolaitoksissa.
  • Alempilaatuisia kierrätyspolttoaineita (kuten REF III ja RDF) voitaisiin polttaa tätä tarkoitusta varten suunnitelluissa leijukattiloissa tai pienissä vakioiduissa arinapolttolaitoksissa tai kaasuttaa puhdistetuksi polttoainekaasuksi.
  • Parhaat kierrätyspolttoainelaadut voitaisiin polttaa rinnakkaispolttona lämmöntuotantoon yhdistetyssä sähkön tuotannossa.
  • Esikäsitellyt yhdyskuntalietteet voitaisiin polttaa REF III- tai RDF-tason kierrätyspolttoaineille suunnitelluissa leijupetikattiloissa yhdessä näiden kierrätyspolttoaineiden kanssa.
  • Polttokelpoiset ongelmajätteet poltettaisiin niille suunnitelluissa polttolaitteistoissa tai tarkoitukseen sopivissa teollisuusuuneissa.
  • Sairaalajäte voitaisiin polttaa ongelmajätteiden polttolaitoksissa tai tarkoitukseen sopivassa arinapolttolaitoksissa.
  • Teurasjäte ja tartuntavaarallinen eläinjäte voitaisiin polttaa muun jätteen oheispolttona tarkoitukseen sopivissa arinapolttolaitoksissa.
Polttolaitosten tuhkien ja sivutuotteiden käsittelylle saattaisi olla tarpeen toteuttaa keskitetyt ratkaisut. Yksittäiset polttolaitokset ovat Suomen oloissa oletettavasti niin pieniä, että laitoskohtaisten tuhkien ja sivutuotteiden käsittely-yksiköiden toteuttaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mielekästä.
 
Lähde: Jätteenpolton BREF 2006