 |
 |
|
 |
Tilastoja ja tunnuslukuja
Yhdyskuntajätettä kertyi vuonna 2008 noin 2 768 000 tonnia eli 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrä on kasvanut koko tämän vuosikymmenen 1-4 prosentin vuosivauhdilla. Yhdyskuntajätteitä kertyi kutakin suomalaista kohden 520 kiloa. Kotitaloudet tuottavat noin 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä, palvelualoilla suurimmat tuottajat ovat kauppa ja terveydenhuolto.
Yhdyskuntajätteet vuonna 2008 (syntypaikkalajitellut)
| Jätelaji | Määrä (1000 t) | Osuus |
| Sekajäte | 1626 | 59 % |
| Paperi- ja kartonkijäte | 384 | 14 % |
| Biojäte | 307 | 11 % |
| Lasijäte | 82 | 3 % |
| Metallijäte | 47 | 2 % |
| Puujäte | 96 | 3 % |
| Muovijäte | 35 | 1 % |
| Sähkö- ja elektroniikkaromu | 53 | 2 % |
| Muut ja erittelemättömät | 138 | 5 % |
| Yht. | 2768 | 100 % |

Yhdyskuntajätteet vuosina 2002-2008 (Tilastokeskus)
Yhdyskuntajätteen kokonaishyödyntämisaste vuonna 2008 oli 49 % ja kaatopaikoille vietiin 51 prosenttia (53 % vuonna 2007). Yhdyskuntajätteestä kierrätettiin yhteensä 32 % (36 % vuonna 2007), josta biologisen käsittelyn osuus oli 31 %.
Kaatopaikkakäsittelyä on korvannut erityisesti sekajätteen energiahyödyntäminen jätevoimalaitoksissa. Jätteen materiakäyttö laski edellisvuodesta 7 prosenttia ja vastaavasti rinnakkaispolttoon ohjautui aiempaa enemmän mm. puu- ja muovijätettä. Materiaalihyödyntäminen kasvoi metallin osalta 66 % ja laski lasin osalta 39 %.

Yhdyskuntajätteen käsittely ja hyödyntäminen vuonna 2008.
Sekajätteen energiahyödyntäminen jätevoimalaitoksissa tulee edelleen vähentämään kaatopaikoille sijoitettavaa yhdyskuntajätemäärää.
Kuljetusten järjestäminen
| Sekajätteen kuljetusjärjestelmät (JLY, 2009) |
| | Kuntia kpl | Asukkaita yht. | Asukkaita/kunta |
| Kunnan kilpailuttama | 131 | 2752574 | 21012 |
| Sopimusperusteinen | 158 | 1952617 | 12358 |
| Sekajärjestelmä* | 28 | 524843 | 18744 |
| Ei tietoa | 31 | 96280 | 3106 |
| Yht. | 348 | 5326314 | 15306 |
*) Osittain kunnan kilpailuttama tai "paikkaama" järjestelmä (kilpailutettu osuus keskim. 40 %)
» Kuljetusjärjestelmät kartalla (2009)
Kuljetus- ja käsittelymaksut
Jäteastioiden tyhjennysmaksut ovat kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa alhaisemmat kuin sopimusperusteisessa.
Tyhjennysmaksujen suuruuksia on kartoitettu Kuntaliiton kyselyillä 1980–luvun lopulta lähtien. Kuntien kilpailuttamat
jätteenkuljetukset ovat aina olleet jätteentuottajille huomattavasti edullisempia kuin sopimusperusteiset
jätteenkuljetukset. Kuljetuksen osuutta tyhjennysmaksuissa on jätesäkkien ja 240 l astioiden
kohdalla yli puolet, mutta 600 l astioiden kohdalla käsittelymaksun osuus on suurempi kuin kuljetuksen osuus.
Tyhjennysmaksut ovat 240 l astian osalta kunnan järjestämässä kuljetuksessa noin 5,52 euroa ja sopimusperusteisessa kuljetuksessa 6,21 euroa.

Vertailukiinteistön (indeksitalon) jätteenkuljetuskustannukset 30 kunnassa (Kiinteistöliitto, 2006).
Käsittelymaksun suuruus on kuljetusjärjestelmästä riippumaton.
| Käsittelymaksut (sis. alv) (Kuntaliitto, 2006) |
| Jätelaji | Keskimäärin (€/t) | Vaihteluväli (€/t) |
| Sekalainen yhdyskuntajäte* | 98,35 | 71,68 - 165,64 |
| Biojäte | 64,11 | 24,40 – 122,00 |
| Energiajäte | 71,61 | 26,84 – 117,12 |
| Rakennusjäte | 104,19 | 57,02 – 302,90 |
*) jätemaksuun sisältyy myös jätevero 30 €/t
Tyhjennysmaksuissa on suuria alueellisia ja rakenteellisia eroja. Niissä on vaihtelevasti eriteltynä ja arvioituna käsittely- ja kuljetusmaksujen osuus ja ne saattavat sisältää mm. astioiden vuokran, pesun ja
sisäsäkin. Joissakin kunnissa katetaan ongelmajätehuollon, neuvonnan ja hyötyjätepisteiden ylläpitokustannuksia ekomaksuilla,
joissakin kunnissa nämä katetaan käsittelymaksuilla. Nämä seikat samoin kuin erilaisten kuntaolosuhteiden ja palvelutason
huomioiminen tekevät tyhjennysmaksujen vertailemisen monimutkaiseksi.
|
|
 |